Viikonloppu meni nopeasti, eikö vain? Tuntuu etten tehnyt mitään järkevää taaskaan. Eilen olin jopa niin kiukkuinen ja ärsyyntynyt aamulla ja tuntui että tartutan kiukunpuuskani muihin. En saanut nukuttua kunnolla, sillä yöllä siskoni poika heräili ja valvotti hieman koko taloa. Eihän sille mitään voi. Lopulta vanhempani lähtivät mökille Nokialle ja siskoni perheineen kotiin ja sain olla hieman yksin kotona. Se oli mukvaa, sillä joskus vain tarvitsee omaa aikaa. Luin kirjaa, olin tietokoneella, kävin tekemässä pyörälenkin ja katsoin lempi ohjelmaani, Gossip Girl:liä. Sain jopa tehtyä koulutehtäviä.
Mutta tämä päivä on mennyt madellessa. Työssäoppimassa on todella kiva olla, mutt tuntui ettei kello liikkunut mihinkään. Lopulta kello tuli kolme ja pääsin kotiin. Kotona söin ja valmistauduin henkisesti autokouluun. Olin aivan varma, ettei siellä ole yhtään tuttuani, muutakuin veljeni, mutta siellä olikin hyvä ystäväni yläasteen ajoilta. Siinä sitten vaihdoimme kuulumiset ja loppujen lopuksi se ei ollut niin paha, kuin ajattelin, vaan siellä oli ihan rentoa ja mukavaa. Huomenna minulla on iltavuoro töissä.
Onko teillä ollut ikinä sellaista tunnetta, että ette halua aivan kertoa kaikkea. Minulla oli sellainen tänään. Minua ärsyttää ihmiset, jotka utelevat liikaa. Pieni kysely ei haittaa, mutta se, että jos jokin asia on sinulle tärkeä ja salainen ja ihmiset haluavat tietää siitä ja et oikein tiedä miten sen kertoisit vai kerotko olenkaan. Itse kiertelen vastauksen antoa ja lopulta sanon sen ja kadun jälkeen päin, miksi sanoin sen. No ihminen on erehtyväinen.
Seuraavaan kertaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti